Confused

Have you ever had the feeling, when you don't want anyone to know how you feel, but you would want someone to worry about how you feel, someone who would care..?

Mulla on niin yksinäinen olo.. Haluaisin vain, että joku soittaisi mulle monta kertaa päivässä, vain tarkistaakseen että mä oon kunnossa.. Joku joka välittäis, ja pitäis musta huolta.. Silti mä en halua kertoa kellekkään.. Hankalaa eikö? Ja toisaalta, en m myöskään halua että joku vahtis mua koko ajan.. Ois liian huolissaan ja holhoava.. Sellasia niistä tulee.. Ylihuolehtivaisia ja tunkeilevia.. Haluaa aina tietää kaiken ja kyselee liikaa.. Mä olen sekaisin ja kuilun laidalla. Pienikin tuulenpuuska ja mä tipun pohjalle.. 

Mun mieli on kieroutunut ja paha.. Ääni mun päässä ei jätä mua hetkeksikään rauhaan.. Mä olen hullu, sekaisin ja tyhjä.. Sisimpäni on täynnä tyhjyyttä.. Kylmää tyhjyyttä.. Miten kukaan voi olla täynnä tyhjää? Mulla on puristava paineen tunne rinnassa.. Mun täytyy keskittyä hengittämiseen. Sisään, ulos, sisään ulos. Pidä se tasaisena. Välillä mä unohdan, olen hengittämättä kunnes lopulta haukon ilmaa. Pakko avata ikkuna ja hengittää raitista ilmaa, ennenkuin on liian myöhäistä. Ehkä mä kohta lakkaan hengittämästä, lakkaan olemasta. Voiko ihminen vain lakata hengittämästä ja haihtua pois? Musta tuntuu että mulle kohta käy niin, ja se pelottaa. Mä pelkään itseäni. Mä pelkään maailmaa, ja asioita joita ei ole. Pelkään varjoja mun huoneessa, pelkään vailoisia kohtia, jotka julmasti paljastavat kaiken. Kaikki pienimmätkin virheet mussa. Tahdon vain maata sängyssä, piilossa peiton alla maailmalta. Piilossa kaikelta pahalta. Mutta itseltään ei voi piiloutua, mieli on aina läsnä.. Mun ilkeä, paha, kieroutunut julma mieli.. Menisi jo pois.

Out here on the ledge, I'm not far away from stepping offI've finally picked out my cloudIt's the one over there surrounded by all that air

Edit: Today they were deeper than ever before..