Libertad

Tänään on periaatteessa viimeinen päivä osastolla. Olen täällä vielä yhden yön, mutta heti huomenaamuna siskoni tulee hakemaan minut, ja mennään isolla porukalla lintsille. Vähän pelottaa, mutta mieli on taas tasoittunut lääkkeiden avulla, niin kyllä mä varmaan (ehkätoivottavastiapua) pärjään.
Sitten perjantaiaamuna vielä käymään täällä, tapaaminen sossun kanssa, ja jos kaikki menee hyvin niin sitten mut uloskirjataan. Vihdoin ja viimein.

Mun kontrolli alkaa olemaan kadoksissa. Söin eilen iltapalalla KOLME LEIPÄÄ Yleensä en edes syö leipää. Haloo itsekuri, mihin katosit?
Väsyttää, tahtoisin vain nukkua. Mutta aina tulee joku hoitaja hössöttämään että ei päivällä nukuta kun sitten ei nuku yöllä. Mähän vaikka nukun vuorokauden ympäri jos siltää tuntuu. Lehmä.
Rumat seinät, rumat verhot. Ällöttävän vihreät lakanat ja kova sänky. Tahdon vain pois täältä. Omaan kotiin, peiton alle käpertyneenä.

Katsoin eilen illalla Karhuveljeni Kodan, ja pillitin kuin pieni vauva.