Mä kadotan itseni tähän massaan. Olen kadottanut sen mitä joskus olin.. En tiedä kuka enään olen, tai mitä haluan.. En jaksa elää sosiaalista elämää, tahtoisin vain käpertyä peiton alle ja olla siellä ikuisesti..
Ja niin minä taas maalasin käsivarteni punaiseksi aivan liian terävällä pensselillä, syvemmälle kuin koskaan ennen.. Anteeksi Mustikkakeiju, tiedän että lupasin.. Se on vain niin hankalaa..
"Joskus sitä lukee sanojen ohi."
Musta tuntuu että mun kaveripiiri pienenee koko ajan.. Se kai johtuu siitä etten mä jaksa olla sosiaalinen ja pitää yhteyttä, joten lopulta ne luovuttaa eikä myöskään jaksa pitää yhteyttä.. Mä olen huono ystävä. Mä olen huono ihminen. Anteeksi rakkaani, etten juuri nyt jaksa.. Lupaan piristyä ja yrittää enemmän.
"On tikkuja jotka tulevat, ja tikkuja jotka menevät. Tulitikkuja ja menitikkuja. Niin sen täytyy olla."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti