tiistai 10. heinäkuuta 2012

Noll


Tuo laulu, siinä on jotain niin kaunista, se ei ole laulu, pelkkä rytmi ja sanoja, se on runoutta, jotain syvempää.. Niin kuin kaikki tuon bändin biisit. Kaikki jotka ymmärtää ruotsia ymmärtää mitä mä tarkoitan.. Tulee kylmät väreet..

Tänään mä kävin vaa'alla, eikä itku ollut kaukana.. Mä olin lihonut ihan hirveästi! Tunteet on ristiriitasia, tahtoisin taas laihduttaa, mutta mä en tahdo taas tätä ääntä mun päähän.. Tää ääni meinas viedä mun hengen.. Ilmeisesti se taas yrittää, sillä mä söin äsken sämpylän ja mua alko heti sen jälkeen ällöttämään kun mä muistin miten paljon sämpylässä on kaloreita.. Senkin ilkeä, ilkeä mieli.. Jättäisit mut rauhaan.. Vaikka taas toisaalta, olisi niin kivaa olla taas vähän sirompi.. Oikea keijukainen eikä tonnikeiju.. En mä osaa päättää mitä mun pitäisi tehdä.. Vaikka toisaalta, jos se ääni vahvistuu niin ei mulla ole valinnanvaraa..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti