Nyt se loma sitten alkoi, ja kohta on joulu.. Mua pelottaa.. Mä en halua.. Miksei joulu voisi tulla vasta vähän myöhemmin? Sitten kun mä olen henkisesti valmis siihen.. Mun pitää mennä kotiin, syödä paljon jouluruokaa.. Olla iloinen koko ajan. No, meillä tuppaa paritkin viinipullot kadota jouluna, joten eiköhän se iloisuuspuoli hoidu sillä.. Ja seuraavana päivänä voi vain olla "väsynyt". Mutta kun mä en silti jaksaisi.. En jaksa, en tahdo. Kuulostan varmaan joltain viisivuotiaalta.. Mutta mua ahdistaa. Sormet kietoutuvat kaulan ympärille, en saa hengittää. Elefantti istuu rintakehälle, ja siilit pyörivät piikkiensä kanssa pitkin mun vartaloa.. Miksei nää tunteet voi jättää mua rauhaan? Haluan vain käpertyä peiton alle ja nukkua tän kaiken pois..
Mun sisko lähtee vähintään puoleksi vuodeksi belgiaan.. Mulla tulee sitä hirveä ikävä.. Se on meidän koko perheestä mulle kaikista läheisin, ja nyt kun me asutaan ihan lähellä toisiamme, mä oon tottunut näkemään sitä usein.. Mun tuki ja turva, ja nyt se lähtee pois.. Noh, ainakin sen kissa tulee tänne. Siis jos se tulee toimeen mun kämppiksen kissan kanssa. Mulla on levoton olo. En osaa istua paikallaan, vaan on pakko heilutella jalkoja. Kaupassakin pitäisi käydä, mutten jaksaisi. Mutta pakko sinne on mennä, sillä en syönyt eilenkään mitään ja kaapit on tyhjillään, ja mua heikottaa.. Tämä samperin heikotus ja paha olo, jättäisivät mut rauhaan niin saisin rauhassa kuihtua pois.. Typeriä ajatuksia, typeriä mielikuvia, typerä vääristynyt kuva siitä miltä minun vartaloni kuuluisi näyttää.. Mutta miksi, miksei se voi vain näyttää siltä? Ainoa asia mitä toivoisin joululahjaksi..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti